Hyvä työyhteisö on kaikkien vastuulla, vaikka virallisesti työnantajan

Hyvä ja häiriötön työyhteisö on kaikkien jäseniensä vastuulla, ei vain esimiesten tai henkilöstöhallinnon. Juridisesti se on työnantajan vastuulla, oikeasti meidän kaikkien.

Kiusaamisessa, häirinnässä tai epäasiallisessa kohtelussa - millä nimellä asiaa haluaakin kutsua - on kyse vaikeasti käsiteltävästä ja rikkovasta työelämän ilmiöstä. Tutkimusten mukaan työpaikkakiusaaminen on lamauttavampaa ja tuhoisampaa kuin kaikki muut työpaikkastressit yhteensä. Monet kiusaamisen uhrit kärsivät vastaavasta stressistä kuin, mikä tulee traumaattisen elämäntilanteen tai kokemuksen jälkeen.

Tutkijat esittävät, että riski kiusaamisen lisääntymiselle on erityisesti globaaleissa organisaatioissa.

Miksi työyhteisöissä kiusataan ja miksi se on lisääntynyt? Ennen näkemätön muutoksen tahti taloudessa ja työelämässä on aiheuttanut stressiä, kiirettä ja turvattomuuden tunnetta. Monimuotoisuus työpaikoilla on lisääntynyt nopeasti ja se luo osaltaan alustaa kiusaamiselle. Toistuvat organisaatioiden sopeuttamiset ovat vaikuttaneet työpaikkojen kulttuuriin ja myös monesti esimiesten määrään, jolloin käytännössä yhdellä esimiehellä on yhä useampia työntekijöitä valvottavanaan ja huolehdittavanaan. Lisäksi kaikissa organisaatiossa ei ole riittävän hyviä ja selkeitä normeja ja arvoja, jotka ehkäisisivät kiusaamista tehokkaasti. Tutkijat esittävät, että riski kiusaamisen lisääntymiselle on erityisesti globaaleissa organisaatioissa, koska erikulttuurisilla esimiehillä on erilaiset käsitykset kiusaamisesta ja eri maissa on erilainen lainsäädäntö ja normit häirintään ja epäasialliseen käyttäytymiseen liittyen. Kiusaaminen aiheuttaa stressiä, mutta asia on myös toisinpäin - stressi aiheuttaa kiusaamista. Muutos ja epävarmuus ovat henkisen stressin aiheuttajia. Stressin ja kiusaamisen yhteydestä tulee itseään ruokkiva negatiivinen kehä.

Muiden käytös on keskeisessä roolissa kiusaamisen kehän kehittymisessä.

Työyhteisön kulttuuri sekä arvot ja normit luovat perustan sille, miten kiusaamiseen suhtaudutaan, kuinka hyväksyttävää se on ja miten kiusaamistapauksissa toimitaan. Esimiehet toimivat roolimalleina. Jos he kiusaavat tai edes suhtautuvat näkemäänsä kiusaamiseen välinpitämättömästi, se vaikuttaa yleiseen asenteeseen. Toinen tärkeä ryhmä ovat "muut", roolista riippumatta. Muiden käytös on keskeisessä roolissa kiusaamisen kehän kehittymisessä. He voivat "hyväksyä" kiusaamisen aktiivisesti tai passiivisesti tai osoittaa omalla toiminnallaan, että käytös ei ole sallittua.

Mutta aivan varmasti on myös tapauksia, joissa "kaikki" tiesivät, mutta kukaan ei puuttunut.

Kiusaamista voi olla vaikea havaita, koska ihmiset kokevat erilaiset asiat häiritseviksi ja kiusaaviksi. Mutta aivan varmasti on myös tapauksia, joissa "kaikki" tiesivät, mutta kukaan ei puuttunut. Hyvää kehitystä on, kun kiusaaminen otetaan puheeksi, asiaa käsitellään työyhteisössä tai siitä valistetaan. Jos siihen ei pystytä yksin, avuksi voi pyytää ammattilaisen, jonka osaamista on saada ihmiset käsittelemään kipeitäkin asioita, kertomaan kokemastaan ja tunteistaan. Hyvä ja häiriötön työyhteisö on kaikkien jäseniensä vastuulla, ei vain esimiesten tai henkilöstöhallinnon. Jokaisen pitää katsoa ympärilleen, suostua näkemään ja toimia.

On myös tutkimuksia, jotka osoittavat koulukiusaamisen yhteyden työpaikkakiusaamiseen.

Tässä kirjoituksessa tarkastelin asiaa työyhteisön näkökulmasta, mutta teksti on pelottavan hyvin sovellettavissa koulumaailmaan. On myös tutkimuksia, jotka osoittavat koulukiusaamisen yhteyden työpaikkakiusaamiseen. Lukemani tutkimuksen mukaan se, että on ollut koulussa kiusaaja tai kiusattu ennakoi suurempaa riskiä olla kiusaaja työpaikallakin. Pitää siis tehdä jotain lisää ja enemmän - kouluissa, mutta ehdottomasti myös työpaikoilla.

Kiusaaminen ja sen yleisyys konkretisoitui jälleen, kun työyhteisösovitteluopinnoissani kuulin muiden opiskelijoiden kokemuksia tapauksista, joita olivat sovittelemassa. Kiusatuksi tuleminen on kokemus, joka voi osoittautua tahattomasti aiheutetuksi, kun asiasta keskustellaan avoimesti. Siksi sovittelu on niin mielenkiintoista, antoisaa ja hyvää tekevää. Ei etsitä syyllisiä, vaan kerrotaan avoimesti miten koetaan, mitä ajatellaan ja tunnetaan. Ja sitten yhdessä pohditaan, miten asiat saadaan paremmiksi.