"Kaamosjousto" - wau!

Luin YLE:n uutisen 23.10.2017 otsikolla ”Haluaisitko sinäkin työskennellä etäkonttorissa Espanjassa? Moni firma tarjoaa työntekijöilleen aurinkokuurin keskellä kaamosta”. Otsikko innosti lukemaan, mutta ”wau” tuli sanan ”kaamosjousto” kohdalla. Jutun yritys on antanut työntekijöilleen mahdollisuuden siirtyä viikoksi tekemään töitä Espanjaan, jos työt sen sallivat. Työnantaja tarjoaa työntekopaikan ja työntekijä vastaa muista kuluista.

Kaamosjousto sanana tuo tunteen hyvinvoinnista, huolehtimisesta ja mahdollisuuksista.

Kaamosjousto sanana tuo tunteen hyvinvoinnista, huolehtimisesta ja mahdollisuuksista. Ja joustoista, joita yhä enemmän vaaditaan työntekijöiltä, mutta myös työnantajilta. Kaamosmasennus ja jatkuvasta pimeydestä väsyminen on oma juttunsa, mutta uskon yleisesti jaksamisen ja työtehon parantumiseen, kun työtä voi välillä tehdä aivan erilaisessa paikassa kuin oma työpaikka.

Aina ei tarvitse lähteä pois, vaan virkistävää muutosta voi saada ihan paikan päälläkin.

Toiselle elvyttävä muutos voi olla aurinko ja lämpö, toisille luonto ja hiljaisuus tai vaikka suurempi sosiaalisuus. Mihin ja mistä joustetaan, jotta saadaan hyvää aikaiseksi, on hyvin henkilökohtaista. Miten tunnistaa itsessään asiat – pienetkin, jotka saavat jaksamaan paremmin? Aina ei tarvitse lähteä pois, vaan virkistävää muutosta voi saada ihan paikan päälläkin. Yksi hyvä esimerkki on monitilatoimistot, joissa on työtiloja erilaisiin tarpeisiin – hiljaisia keskittymiseen ja yksin työskentelyyn, kahviloita ja piazzoja sosiaalisempaan saatavilla olemiseen ja kaikkea siltä väliltä. Niissäkin on vielä paljon mahdollisuuksia – kirkasvalohuoneita, puutarhahuoneita, työpisteitä kävelymatoilla, erilaisia kalusteita. Ja sitten on vielä ne vaihtoehdot, joita keksivät oikeasti luovat ihmiset…

Tutkimustulokset näyttivät, että maisemanvaihto osoittautui työhyvinvoinnin kannalta tuottoisaksi.

Jutussa kerrotaan myös hankkeesta, jossa ihmisiä vietiin työskentelemään luonnonhelmaan viikoksi tai kahdeksi. Tutkimustulokset näyttivät, että maisemanvaihto osoittautui työhyvinvoinnin kannalta tuottoisaksi. Olen tehnyt saman ihmiskokeen tuomalla itseni aina välillä työskentelemään paikkaan, missä tauoilla voi kerätä marjoja pensaasta, luovuutta lisätä kantamalla muutaman korillisen klapeja. Missä yöllä näkee tähdet ja pimeä on pimeää, ja aamulla voi nähdä peuran juoksevan pellolla tai kuulla kurkien huutelevan muuttopuuhissaan. Nytkin lepuutan silmiäni katsoen ruutuikkunoiden läpi syysauringossa hehkuvia puita ja kipaisen laittamaan puuhellaan muutaman puun. Toimii.



LÄHDE: Haettu 23.10.2017 kohteesta https://yle.fi/uutiset/3-9887682